4. ja viimeinen käynti ammatinvalintapsykologilla

Äitini laittoi juuri viestiä ja kyseli, miten meni viimeinen käynti ammatinvalintapsykologilla. Hyvä kysymys.

Kävin ammatinvalintapsykologilla yhteensä neljä kertaa. Ennen ensimmäistä kertaa oletin, että teemme testejä ja selvitämme, minne alalle kannattaisi lähteä opiskelemaan. Ei se sitten ihan niin mennytkään, koska vain yksi testi tehtiin (3. käynti) ja tulkittiin lyhyesti (4. käynti).

Viime syksynä kävin työnhakuvalmentajan luona ja hän oli sitä mieltä, että minun kannattaisi ehdottomasti suorittaa sosiaalityön opinnot. Ammatinvalintapsykologi oli ihan toista mieltä: minun ei välttämättä kannattaisi opiskella yhtään mitään tässä vaiheessa tai ei ainakaan sosiaalipuolta.

Nyt joku tietysti miettii, että eikö minulla itselläni ole ajatuksia, toiveita, haaveita tmv huttua siitä, mitä minä tekisin jatkossa. Tottakai on! Mutta kun on keski-ikäisen elämänsä aikana valinnut opinnot kolme (3) kertaa VÄÄRIN, ei enää ihan hirveästi tee mieli valita itse yhtään mitään, koska väärin menee joka tapauksessa. En vaan osaa.

Mutta joo, ei sosiaalipuolelle, koska en missään tapauksessa halua lastensuojeluun ja sieltähän sitä tod.näk. pitäisi aloittaa, koska sinne on helpointa päästä (koska "kaikki" haluaa sieltä pois henkisesti helpompiin hommiin).

Lisäksi sosiaalipuoli on ammatinvalintapsykologin mukaan sellainen savotta, että sinne ei kannata nenäänsä pistää ellei todella tunne intohimoa niihin  hommiin. Tämä näkemys pitää sisällään sen, että mun pitäisi ensin opiskella viisi vuotta. "Mikään ala ei tunnu tällä hetkellä sellaiselta, että olisin valmis opiskelemaan viisi vuotta sille päästäkseni", minä sanoin ja se homma oli sitä myöten selvä.

No mitä minä sitten teen?

Yhä edelleen minä haluan niihin oman alan töihin. Tällä hetkellä varmin reitti sinne on hakeutua työkokeiluun ja/tai palkkatukityöhön alani firmoihin. Ei mikään helppo rasti sekään, koska edellisellä kerralla vasta noin sadas kysymäni paikka tärppäsi.

Mutta kuka tätä elämää helpoksi olisi väittänytkään.


Kuva: rawpixel
/ CC0 / Pixabay

Kommentit

Tämän blogin luetuimmat: