Mahtavat kaksi päivää

Minulle hyvä päivä merkitsee yleensä sitä, että ei ole tarvinnut kuunnella lasten huutoa ja riitaa, eli että he ovat osanneet olla nätisti. Nyt on kuitenkin tullut elettyä kaksi päivää - eilinen ja tämä päivä - joista voin sanoa, että on olleet hyvät päivät vaikka pojat ovatkin mekastaneet ja kinanneet.

Eilen

Otin aamupäivällä kahden tunnin unet. Niiden jälkeen jaksoi hyvin lähteä hakemaan koulupoikaa koulusta. Otin mukaani pojan pelikännykän, koska aamulla koululle kävellessä oltiin sovittu pokettamisesta heti koulun jälkeen. Käveltiin koulupojan kanssa yhdessä keskustaan ja pyörittiin siellä. Poika pelasi ja minä pidin sateenvarjoa. Oli tosi leppoisaa ja sopuisaa. Tuli juteltua kaikenlaista.

Sitten haettiin pikkuveli päiväkodista ja pojat jatkoivat pokettamista yhdessä. Minä jäädyin tuolla reissulla sen verran, että ulkoilut jäivät eilen siihen. Koulupoika teki läksyt ilman suurempia draamoja.

Tänään

Koulupoika ilmoitti heti herättyään, että alushousut ovat liian pienet, ei voi käyttää. Seuraavatkin kokeillut liian pienet. Ilmeisesti kaveri oli yhdessä yössä kasvanut ulos pöksyistään. Otin mitat ja lähdin aamupäivästä alkkarijahtiin.

Löysin edullisia pöksyjä Cittarista. Mietin, että lapsen vaatettaminen vaikeutuu sitä mukaa kun ikää tulee lapselle lisää. Ennen saattoi mennä Prismaan tai Cittariin ja sieltä löytyi ihan kaikki mitä tarvitsi. Nykyään pitää farkkua ja paitaa ostaa muualtakin, koska valikoima ei vaan "riitä". Markettihousut eivät välttämättä istu hyvin ja paidat ovat yhtä ja samaa pääkalloa. 

Samalla ostosreissulla löysin koulupojalle hänen halajamansa hupparin ja englannin opiskeluun One, two, three - puuhakortit (Oppi&ilo). Vielä kun löytyis ruotsin opiskeluun täysin vastaava tuote...


Kuva: napattu


Sitten hakemaan koulupoika koulusta. Käveltiin kotiin odottamaan pikkuveljeä, jonka iskä hakisi kotimatkallaan päiväkodista. Koulupoika söi tuhdin välipalan ennen kuin lähti terapiaan ja harrastamaan (miksi sen terapian pitikin sattua samalle päivälle harrastuksen kanssa). Minä käytin päiväkotipojan pokekävelyllä. Saatiin samalla höpötettyä kaikkea mahdollista. 

Iltapalalla päiväkotipoika sanoitti aamujaan: 

"Aamulla kun minä olen kotona niin minä en halua lähteä päiväkotiin. Sitten kun minä olen päiväkodissa niin minä huomaan, että se onkin mukavaa. Siksi minua aamulla kotona kiukuttaa ja minä en saa tarraa."

Ehdotin, että tästä lähtien arkiaamuisin palataan yhdessä tähän keskusteluun. Jospa se paha mieli väistyisi jo kotona. 

Kommentit

Tämän blogin luetuimmat: