Lastenkasvatuksen kliseebingo


Klisee-, latteus-, jargon-, neuvola-, palaveri-, seminaari- tai fraasibingo. Siinä muutamia nimityksiä tutulle jutulle, sillä rakkaalla lapsella on tunnetusti monta nimeä. Tuon lapsukaisen nimen alkuosa voi sitten vaihdella mm. ajasta ja paikasta riippuen.

Tiedätte mistä puhun?

Kun kaupungin talouspuolen paliksen vetäjä on jo ensimmäisen viiden minuutin aikana käyttänyt kaikille osallistujille tuttuja ilmauksia kuten pelimerkit, kipupiste ja tekemisen meininki, saattaa joku huutaa BINGO! Näin siis jos kyseessä on 9 ruudun pikkubingolevy.

Aika monella alalla puhutaan niin paljon skeidaa vakiintuneilla ilmauksilla, että voidaan hyvin käyttää 16- ja jopa 25-ruutuista pelikorttia.

Kun on kyse lastenkasvatuksesta, materiaalia riittäisi isompaankin lättyyn. Silloin voidaan puhua esim. neuvolabingosta.

Mitäs niitä ruudukkoon sopivia totuuksia nyt olikaan... siis niitä, jotka toimivat aina jokaisen lapsen kohdalla... mietitäänpäs...

"Älä kysy lapselta tulisitko, voisitko, lähtisitkö. Lapselle pitää osoittaa aina suora kehotus. Niin lapsi heti ymmärtää totella." (Uskotsä itse tohon?)

"Kiitä ja kehu lasta, kun käytös on toivotunlaista. Sivuuta huono käytös. Tällälailla lapsi nopeasti oppii, että vain hyvä käytös kannattaa." (Juu juu, hunajalla saa, etikalla ei - toimii hyttysansoissa.)

"Johdonmukaisuus tuottaa aina tulosta." (Aina? Niinku missä ajassa?)

"Joko olette kokeilleet tarrataulua?" (Sanonko mistä löydät seuraavan tarran...)

"Lapsen kanssa voi keskustella asioista ja tunteista." (Älä? Oikeesti? Voiko?)

"Kun lapselle tarjotaan aina uusia makuja, hänestä ei tule nirsoa." (Entäs jos hän on jo nirso? Ollut syntymästä saakka vaikka?)

"Jos haluat, että lapsi on rauhallinen, ole itse rauhallinen." (Aivan. Entäpä jos vain istuisin koko illan keittiön pöydän ääressä ja hymyilisin?)

"Kun lapsen kanssa liikkuu vauvasta asti kaikkialla, hän sosiaalistuu eikä ujostele. Osaa sitten olla nätisti siellä ravintolassakin - niin kuin lapset esimerkiksi Saksassa osaavat." (Saksassa kuulemma harrastetaan kasvatuksellista väkivaltaa enemmän kuin Suomessa - oisko siinä syy?)

"Kyllä lapsen kuuluu oppia nukkumaan yksin omassa sängyssä, ja mitä varhaisemmassa vaiheessa niin sen parempi." (Kyllä kyllä. Niinhän aikuisetkin aina tekevät.)

Lapsi kuin lapsi - nuo neuvot toimivat aina.

Ai eikö?

Villi huhu kertoo, että aika monessa lapsiperheessä metriheikit eivät toimi (kasvatus)neuvolan manuaalin mukaan. Lapsiparat eivät opi olemaan ihmisiksi ja vikahan on tietysti laiskoissa lattemammoissa ja -papoissa, jotka eivät handlaa johdonmukaisuutta. Ei viitsitä nähdä vaivaa tai edes yrittää.

Jotkut huonot vanhemmat kuiskivat toisilleen, että se mikä toimii yhden lapsen kanssa ei välttämättä pelitä toisen kanssa alkuunkaan. Fy sjutton - mitä selittelyä! Vuoden olette yrittäneet? Ha! Toinen vuosi lisää!

Uskoni ihmiskuntaan palautui alkuvuodesta, kun juttelin lastenpsykologin kanssa. Hän sanoi, että kaikki hyviksi havaitut konstit eivät toimi kaikkiin lapsiin ja ns. erityislapsiin niillä ei välttämättä ole mitään vaikutusta.

Oho ja hupsista.


Kuva: Vuoden Äiti

Kommentit

Tämän blogin luetuimmat: