Ihanat ruåttalaiset

Ei ole asiat enää niin kuin olivat menneinä hyvinä aikoina. 

Ennen wanhaan kirnuttiin eväsleivän voi itse ja mittään goretexejä mettään tarvittu - uuninpankolla sitten villasukat kuiviksi reissun jälkeen. 

Se siitä höpöpuheesta. 

Meillä on jo teleskooppinen makkaratikku (jokaiselle omansa ja mummolle myös), joka onkin oikein näppärä vekotin: kestävä, mahtuu pieneen tilaan, eikä tarvitse miettiä onko kodalla vielä edelliskerran kepit ehjänä (ei, niitä ei tosiaankaan rueta itse siellä vuolemaan ja sitten irronneen peukalonpään kanssa ensiapuun lähtemään kesken nokipannukahvien juonnin).

Nämä kevyet retkikuksat rantautuivat meille tällä viikolla. Veikkaan näille runsasta käyttöä tulevaisuudessa. 

Nämä olisi pitänyt tietysti kuvata luonnonhelmassa, nuotion äärellä, savun keskellä. Mutta kun just oltiin. Ei tule mentyä nyt ihan heti uudestaan.  


Ensin se on kiinni ja sitten se on auki.
(Kuka tunnistaa käänteisen lainauksen lähteen.)

Kuva: Vuoden Äiti

Kommentit

Tämän blogin luetuimmat: